Kaatopaikasta kasvoi Vuosaarenhuippu

 

Vuosaarenhuippu on suomalaisen maanrakentamisen ja maisemoinnin menestystarina. Osittain entiselle kaatopaikalle toteutetulle virkistysalueelle Geosynt on toimittanut bentoniitti- ja salaojamattoja.

Helsingin Vuosaaressa vuoteen 1988 asti toimineelle kaatopaikalle kertyi valtava määrä yhdyskunta- ja teollisuusjätteitä.

Kaatopaikan sulkemisen jälkeen alueelle rakennettiin suotovesien keräysjärjestelmä ja Suomen ensimmäinen kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä. Alue rajatiin maapadoilla ja jätteiden päälle levitettiin ylijäämämaita.

 

Kaltevuudet kuntoon maamassoilla

Koska kaatopaikan keräysjärjestelmät eivät enää 2000-luvun alkaessa toimineet kunnolla, alueesta muodostui ympäristö- ja terveysriski. Eivätkä kaatopaikan lakialueen pintakaltevuudet riittäneet pintavesien poisjohtamiseksi – vuosikymmenen aikana tapahtuneen jätetäytön painumisen vuoksi.

– Lisätäyttöjen avulla saimme kaltevuudet suunnitelmien ja ympäristöluvan mukaisiksi, kertoo Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen.

Täytöissä hyödynnettiin kaupungin rakentamiskohteiden kaivumaita – muun muassa kitkamaita ja stabiloituja sedimenttejä Jätkäsaaresta – yli puoli miljoona kuutiota.

Kunnostamisen yhteydessä uusittiin sekä kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä että suotoveden keruujärjestelmä. Kaatopaikka peitettiin tiiviillä pintarakenteella.

 

Salaoja- ja bentoniittimattoja joka puolelle

Helsingin kaupungin rakentamisliikepalvelu Staran rakennuspäällikkö Veli-Pekka Perttinän mukaan Vuosaaren vanhan kaatopaikan kunnostus on ollut mittavuudestaan huolimatta selkeä työmaa.

Ympäristövaatimukset olivat kuitenkin muuttuneet kaatopaikan ensimmäisestä kunnostuskerrasta, jolloin alueella ei lainkaan käytetty geosynteettejä.

– Nyt osaan aluetta asennettiin salaojamatto kaasunkeräyskerrokseen, sen päälle bentoniittimato tiivistyskerrokseen ja jälleen salaojamatto kuivatuskerrokseen. Muualla rakenne on sama ilman kaasunkeräyskerrosta, Perttinä esittelee.

Alueen ympärille savipohjaan asennettiin bentoniittimatto reunarakenteeksi tehostamaan suotovesien keruuta.

 

Hyvät tuotteet kilpailukykyisesti ja ajallaan   

Geosynt on toimittanut työmaalle materiaaleja säännöllisesti vuodesta 2015 lähtien.

– Laadimme tuotteille tarkat speksit ja vaadimme dokumentointia muun muassa kitkapintojen ominaisuuksista. Geosynt on vuosittain pystynyt toimittamaan hyviä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan ja laaditun aikataulun mukaisesti.

Perttinä kiittelee myös saatua suunnitteluapua. Sitä tarvittiin esimerkiksi yli 200 metrin pituisten loivasti kallistuvien luiskien toteuttamisessa.

Staran vastaava työnjohtaja Jouko Salo ei ollut työskennellyt gesoynteettien kanssa ennen Vuosaarta.

– Asiantuntijoiden avulla opimme nopeasti tärkeimmät seikat, kuten salaojamattojen ytimien yhteen sitomisen sekä bentoniittimattojen limisaumojen ja läpivientien huolellisen tekemisen.

 

Vuosaaren kaatopaikka ennen ja nyt:

  • Toimi vuosina 1966–1975 ja 1979–1988.
  • Pohjoismaiden toiseksi suurin kaatopaikka.
  • Nykyinen Vuosaarenhuippu koostuu kahdesta alueesta: vanhasta kaatopaikasta (25 ha) ja 65 metrin korkeuteen kohoavasta täyttömäestä (35 ha).
  • Vuosaarenhuipun maisemointi aloitettiin vuonna 2003.
  • Alueelle on suunniteltu ulkoilu-, hiihto- ja ratsastusreittejä.

 

Geosynt on toimittanut Vuosaaren vanhalle kaatopaikalle:

Bentomat NS75-N self -bentoniittimattoa 298 000 m2

Fabrinet ST-E B120 -salaojamattoa 393 000 m2

 

 

Teksti: Vesa Ville Mattila

Kuvat: Matti Vuohelainen